Syyslomalla

Tämä viikko on mennyt syysloman merkeissä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että paikkoja on edelleen laitettu kuntoon ja monia käytännön asioita on hoidettu muuton seurauksena. Tänään tuli uusi koiraystävällinen sohva taloon, eli sohvan kaikki päälliset voi helposti irrottaa ja pestä. Huomenna tulevat kylään sähkömies ja nuohooja. Ja vielä on muuttolaatikoitakin purkamatta:))

Muske täytti viikko sitten 4 kuukautta. Viime viikolla ottamani kaikki ulkokuvat epäonnistuivat, koska oli niin sateista ja pimeää. Sisällä otetussa kuvassa meidän ilopilleri Muske kuvattuna n. klo 00.30 ja vielä täynnä tarmoa (taitaa taas olla tuhotun WC-paperirullan jäännöksiä suupielessä?!), Kissmon ja Antjen mentyä jo unten maille.

Kaikki koiramme ovat sopeutuneet hyvin uuteen asuinympäristöön. Kissmo on pari kertaa yllättänyt meidät totaalisesti mentyään häntä heiluen iloisesti tervehtimään vastaantulevia koiria - jopa uroksia!? Myös Antje suhtautuu iloisen uteliaasti koiriin. Ei mene kaikkia tervehtimään, mutta ei myöskään hauku kenellekään tai osoita pelokkuutta..., josta olen iloinen. Muske suorastaan vaatii päästä tervehtimään jokaista liikkuvaa olentoa, olipa kyseessä sitten ihminen, koira tai hevonen (meidän lähellä on pari hevoslaidunta), mutta sehän ei ole mitään uutta Musken kohdalla! Olen todella iloinen siitä, että Muske on niin avoin ja iloinen veitikka, helppo koira ottaa mukaan mihin vain.

Syksyn aikana olemme joutuneet perumaan tai jättämään väliin Antjen kanssa monta näyttelyä sattuneesta syystä. Antje on ilmoitettu myös Pohjoismaiden Voittaja-näyttelyyn, ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että lähdemme Antjen kanssa kohti Messaria joulukuussa. Talven lähestyessä alkaa Antjen turkkikin taas saada tuuheutta. Tulevana viikonloppuna on luvattu ainakin tänne Kanta-Hämeen puoleen kaunista ja kirpeää pikkupakkassäätä, joten toivon mukaan saan otettua jälleen kuviakin koirista.

Muutto onnistuneesti takana!

Aikamoisen urakan jälkeen saimme vihdoinkin sullottua itsemme tavaroinemme muuttokuormaan, ja nyt asumme siis Läyliäisissä, joka on Lopella sijaitseva kylä. Koirat ovat sopeutuneet ihmeen hyvin uuteen kotiin sen jälkeen, kun tuttu sohva ja muut tavarat oli saatu paikoilleen. Muske on aivan innoissaan, koska täällä on paljon koiria. Kissmo suhtautuu uusiin tuttavuuksiin vielä "viileän kohteliaasti". Tosin Kissmo on aina ollut kiinnostunut uusista paikoista, olemmehan Kissmon kanssa matkustelleet mm. Bratislavaan ja Amsterdamiin asti ongelmitta. Eniten jännitin Antjen puolesta, sillä Antje on ainoa koiristamme, joka on syntynyt edelliseen kotiimme "Korven kylän tytöksi" ja asunut siellä koko ikänsä. Mutta hyvin on Antjellakin mennyt - liekö syynä kukkaistipat ja onnettomuuden jälkeen aloitettu homeopaattinen hoito!? Kaikki olemme siis muuttoon tyytyväisiä, vaikka täällä ei olekaan ihan lähellä yhtä upeita lenkkeilymaastoja kuin Kiljavalla oli. Näitä maastoja on hieman ikävä. Loppi on maatalousvaltainen kunta, jossa on laajoja viljelysalueita ja peltoja, jotka ovat useimmiten ykstyisten maanomistajien hallinnassa. Toki täältäkin löytyy retkeilymaastoja lampineen ja järvineen, mutta ei ihan kävelyetäisyydeltä, kuten Kiljavalla. Lopella on kuitenkin hyvin kauniit maalaismaisemat, joita tulee jatkossa varmasti ikuistettua. Viikonloppuna on tarkoitus pakata koirat autoon ja lähteä katsastamaan uutta kotiseutua tarkemmin. Toivottavasti kuulaat syysilmat jatkuvat. Nyt laitoin albumiin joitakin satunnaisia kuvia koiristamme Musken ollessa 15.-16. viikon ikäinen, eli Muske on jo täyttänyt komeat 4 kuukautta! Viikonloppuna luvassa siis lisää kuvia, ja ensi viikolla onkin jo Musken elämän 17. viikko. Muske on mielettömän sosiaalinen ja iloinen tyttö -aamusta iltaan ja tilanteessa kuin tilanteessa. Tällä hetkellä neiti näyttäysi olevan pelkkiä jalkoja, kuten ikään kuuluu. Muske on nyt saanut kaikki tarvittavat rokotukset, joten näyttelyihinkin pääsemme, kunhan ikää vielä karttuu ja sopivia näyttelyitä sattuu kohdalle.

Muuttopuuhat meneillään!

Muutamme uuteen kotiin! Päivät ovat kuluneet tavaroita pakatessa, ja monenlaisia muuttoon liittyviä järjestelyjä tehdessä nopeasti, ja pian pääsemme muuttamaan Lopen Läyliäisisssä sijaitsevaan taloomme. Koirat ovat jo tutustuneet uuteen taloon ja hyväksyneet sen heti omakseen (johtuneeko naapuritalojen koira-asukkaiden jättämistä mielenkiintoisista merkeistä...?). Huomenna on tarkoitus tutustua paikallisiin lähimetsiin; tuntevat koiratkin sitten olonsa kotoisaksi muutettuaan uusiin maisemiin. Loppumetreillä siis ollaan, mutta kiirettä on pidellyt siinä määrin, että emme ole ehtineet tällä viikolla Musken kanssa treeneihin tai pentukerhoon lainkaan. Ensi viikolla sitten sitäkin innokkaammin taas jatketaan. Musken kuva-albumi päivittyy joidenkin päivien katkon jälkeen, kunhan olemme asettuneet taloksi, saaneet tavaroita omille paikoilleen ja internetyhteydet toimimaan. Kotisivuillamme tulee myös puhaltamaan kokonaan uudet tuulet jonkin ajan kuluttua. Antjen jalka on parantunut lähes ennalleen, mutta Antje tarvitsee tapahtuneen jälkeen vielä rohkaisua mitä tulee koiriin (lukuunottamatta Antjea ja Kissmoa). Tähänkin olemme saaneet jo apua, joten tulevaisuus näyttää Antjenkin kohdalla tällä hetkellä hyvin valoisalta! Kiitos Marjut (http://www.kolumbus.fi/rosacanina/) tuhannesti kaikesta avusta, neuvoista ja homeopaattisesta hoidosta!!!! Raportoin tuloksista sinulle yksityskohtaisesti myöhemmin. Tällä kertaa ei muuta, sillä lukuisat tavarat odottavat vielä pakkaamista, pääsyä pihalla olevalle nostolavalle tai kierrätykseen:))

Syystunnelmia - Autumn feelings on photos

Viime päivät täällä meillä päin ovat olleet melko kylmiä, tuulisia ja ajoittain sateisia. Hyvä puoli on se, että eteläänkin on saapunut kaunis ruska. Päivät ovat aina vain lyhyempiä, joten valoa ei tahdo riittää enää kuvaamiseenkaan. Tänään lähdin Musken ja Antjen kanssa jo aikaisin iltapäivällä metsälenkille ajatuksena saada muutama kuva ainakin 14-viikkoisesta Muskesta albumiin. Kissmo ei halunnut lähteä ulkoilemaan näin varhain, vaan silmäili meitä vain alta kulmiensa sohvalta ja jatkoi tyytyväisenä uniaan. Taitaa alkaa ikä jo painaa meidän vanhempaa herrasmiestä, täyttäähän Kissmo jo parin kuukauden kuluttua 9 vuotta. Vaikka ajoittain satoi, sain otettua koirista paljon syyskuvia, taustalla kaunis syksyinen luonto. Olen aina pitänyt syksystä ja syksyn väriloistosta. Viihdyimmekin luonnossa Antjen ja Musken kanssa melkein pari tuntia -minä kuvaten ja koirat touhuten omiaan. Tänään otettuja kuvia lisätty Picasaan. Some very nice pictures about Muske (14 weeks), Antje and autumn Finnish nature added to Picasa Web Album: http://picasaweb.google.com/AILMAMU50/Muske14WeeksAntje#

Tänään paistoi aurinko!

Viikonloppu oli aurinkoinen ja lämmin. Teimme pitkästä aikaa metsälenkin koko koiraporukan kanssa. Antje nautti suunnattomasti saadessaan nuuskia metsän tuoksuja ja mutustella metsämarjoja pitkästä aikaa..., ihme kyllä mustikoita ja puolukoita oli vielä runsaasti jäljellä! Sammalpohjaisessa metsässä oli mukava tepastella, ja suureksi iloksemme Antjen käynti näyttää parantuvan päivä päivältä, ajoittaista virheaskeltamista ja oikean jalan lepuuttamista lukuunottamatta. Yhtään koiraa ei Antje vielä halunnut päästää kovin lähelle, ja meillä olikin täysi työ hillitä Musken riehakasta leikki-intoa. Muske täytti tänään 13 viikkoa, ja niinpä laitoin Web albumiin joitakin uusia kuvia. Tänään oli kuvissa pieni surusilmäinen tyttömme, joka hänkin on menettänyt ystävänsä, kuitenkin pääosassa. Jatkossa keskitymmekin saamaan takaisin iloisen ja luottavaisen Antjen. Perinteisin lääketieteen keinot on nyt käytetty, mutta tiedämme monen saaneen vastaavissa tilanteissa avun homeopatiasta. Kiitoksia kaikille, jotka ovat meitä muistaneet. Tänään elämä näyttää jo valoisammalta! Muske 13 weeks and pictures about Antje: http://picasaweb.google.com/AILMAMU50/Muske13WeeksAndOtherDogs#

Tikkien poistoa, pentukoulua ja herkuttelua

Tänään aamulla oli viimein vuorossa Antjella tikkien poisto. Antje tassutteli -tai pikemminkin vielä konkkasi- eläinlääkärin luo reippaasti ja iloisesti. Ei ainakaan ollut jäänyt mitään kammoa paikkaa kohtaan edellisen käynnin jälkeen. Ihmettelin oikein tosissani, miten rauhallisesti Antje suhtautui tikkien poistoon. Eläinlääkärillä ei ollut mitään ongelmia keskittyä tarkkaan työhönsä, niin nätisti Antje istui paikoillaan koko toimituksen ajan. Vielä pari päivää pidämme kauluria, jotta Antje ei nuolisi jalkaansa, jota todennäköisesti tällä hetkellä ainakin kutittaa jonkin verran. Sen jälkeen alkaa päivä päivältä pidennetty liikunta ja kutoutuminen. Kaikki haavat olivat parantuneet hyvin, mutta Antje pitää vammautunutta jalkaansa vielä melko paljon ylhäällä ja loikkii kolmella jalalla. Keskustelimme tästä eläinlääkärin kanssa pitkään. Syitä voi olla monia. Ehkä parin viikon täydellinen lepo on vienyt jonkin verran lihaksia mukanaan. Tai sitten iho vielä kiristää ommelkohdista, jouduttiinhan nahkaa ikäänkuin uudelleen muotoilemaan luiden päälle. Kolmatta vaihtoehtoa en halua vielä ajatella. Tämä tarkoittaisi, että jalkahermo on vioittunut. Vielä on kuitenkin ennenaikaista ajatella pahinta, sillä täydellinen paraneminen (= koiran liikeradat ovat normaalit) voi viedä saamani tiedon mukaan vielä kuukausia, jopa puoli vuotta. Yritämme olla kärsivällisiä, toivoa parasta ja uskoa paranemiseen.

Muske jatkoi tänään pentukoulua Koirakoulu Visiossa kohti seuraavaa etappia, seuraamista. Koskaan aikaisemmin en ole aloittanut pentukoulua näin aikaisin, Muskehan oli vasta 8 viikon ikäinen aloittaessamme pentukoulun. Kerta kerran jälkeen jaksan ihmetellä, kuinka nopeasti näin pieni pentu voi oppia. Koulutus tapahtuu tietenkin pennun kehitystason mukaisesti, pienin askelein edeten, tauottaen ja paljon palkiten. Varsinainen "taikakeppi" on naksutin. Minusta onkin tullut vannoitunut naksuttimen kannattaja! Samalla reissulla meille usein tarttuu mukaan raakaravintoa. Muske on syönyt elämänsä aikana äidinmaidon lisäksi pelkästään raakaravintoa, eli myös Hollannissa. Tänään toimme kotiin lihaluumössön lisäksi herkullisia kanansiipiä. Antjelle olen tarjonnut samaa ruokaa kuin Muskelle parin viikon ajan, koska kuivamuonan sulavuus on heikompaa etenkin nyt, kun liikuntaa ei ole ollut käytännössä lainkaan pariin viikkoon. Toiseksi, arvelin Antjen saavan raakaravinnosta paljon proteiineja paranemisen tueksi. Ja hyvin on ruoka Antjelle maistunut ja maha toiminut kuin kello! Luulenpa, että siirryn vähitellen keikkien koirien kohdalla raakaravintoon. Antje tarkkailee perhe-elämää vielä parin päivän ajan portin takaa, kunnes kauluri otetaan pois. Meidän viisas kooikeri Kissmo, joka ymmärtää aivan kaiken, käy aina silloin tällöin "hoitamassa" Antjea nuollen tämän kuonoa. Ja Antje heiluttaa iloisesti häntäänsä kiitokseksi!

Muske täytti eilen peräti 12 viikkoa. Kuvien ottaminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle kaiken kiireen keskellä, mutta onhan tässä vielä aikaa kuvata 12-viikkoista Muskea ja muitakin koiria samalla. Muske on kooltaan jo Antjen kokoinen, ehkäpä isompikin, ja todellinen junttura. Huomenna matkaamme Musken kanssa eläinlääkärille näyttäytymään ja saamaan ensimmäiset rokotukset. Keskiviikkona on jälleen pentujen leikkikoulun vuoro (kuva yllä viime viikolta).

Picture at the top: Muske on play school of puppies 9.9.2009 (photo Mirke Nousiainen)

More pictures of Muske 12 weeks on Web Photo Album: http://picasaweb.google.com/AILMAMU50/Muske12Weeks#

Kuulumisia

Muske kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia, ja minun silmissäni tyttö näyttää kerrassaan kauniilta! Eilen olimme jälleen Koirakoulu Vision pentukerhossa Nurmijärvellä, ja meno oli huima; kameran linssi ei tahtonut pysyä perässä (joitakin kuvia albumissa). Ehkäpä liikekuvista saisi parempia, mikäli perehtyisin käyttöohjeisiin kunnolla? Tai sitten ei. Tekniikka on varmasti mennyt tälläkin saralla paljon eteenpäin, joten jossain vaiheessa taitaa tulla eteen uuden kameran osto. Musken sosiaalistamiskausi jatkuu tarkoittaen pentukoulun ja leikkikoulun lisäksi sitä, että Muske saa melkein joka päivä uusia kokemuksia, joista tämä tyttö on aina yhtä innoissaan, olivatpa kyseessä sitten autot, moottoripyörät, junat ymv. Kaikki ihmiset ja koirat ovat ihania, ja jokaista pitää käydä tervehtimässä! Kotona onkin sitten ollut vähän hiljaisempaa nyt, kun Inka on poissa ja Antje on sairaslomalla saatuaan erittäin pahoja puremavammoja kehoonsa, erikoisesti toiseen etujalkaansa, jossa on viisi luuhun ja niveliin asti ulottuvaa syvää haavaa. Antje pääsi onneksi nopeasti hyvään ja asiantuntevaan hoitoon eläinlääkäriasema Taikatassuun. Muussa tapauksessa olisi voinut käydä todella ikävästi. Eläinlääkäriasemalla Antje joutui välittömästi tiputukseen ja leikkauspöydälle. Antje viettää sairaslomaansa pääasiassa nukkuen kotona omassa sviitissään (oma huone, josta pääsee ulkoilemaan takapihalle) kipulääkkeen ja antibiootin voimalla. Ulkona käydään vain tarpeilla, mutta ruoka kyllä maistuu. Eilen poistettiin jalasta dreenit. Ensi viikolla on tikkien poiston vuoro, joita onkin mittava määrä. Sen jälkeen alkaa kuntoutusjakso, joka vie varmasti oman aikansa. Sanomattakin on selvää, että loppuvuoden näyttelyissä Antjea ei vielä tapaa. Samoin siirtyy Antjelle seuraavista juoksuista suunniteltu pentue myöhäisempään ajankohtaan. Tärkeintä on kuitenkin se, että Antje toipuu kokemastaan niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kooikerit ovat sitkeitä, ja uskon Antjen vielä toipuvan täysin ennalleen. Aikaa siihen kuitenkin menee viikkoja, ehkä jopa kuukausia.

Pictures of Muske (11 weeks) here: http://picasaweb.google.com/AILMAMU50/Muske11Weeks#