Ulla with Elmeri, Santeri and Muske
Wonderful summer place on the Northen Finland!
Muske and the Midnight Sun
Muske and Santeri (3 months)
Eilen palasimme Musken kanssa Kainuun Ristijärveltä, jossa olimme tapaamassa Ullaa ja perheen kolmea sprinkkua, Muusaa, Elmeriä ja kolmekuista Santeri-poikaa. Matka meni mennen tullen yllättävän nopeasti ja hyvin (kiitos jälleen navigaattorin), vaikka kilometrejä kertyi suuntaansa n. 650. Kesälomalaisia ja rekkoja oli tosin paljon liikenteessä, mutta lomallahan ei ole mihinkään kiire. Kaikkia Ullan koiria oli ilo tavata (Ullaa tietenkin unohtamatta!). Muusa on jo saavuttanut kunnioitettavan 11 vuoden iän, mutta on silti mieleltään virkeä ja ihastuttava lady. Parivuotias Elmeri on ehtinyt saada nuoresta iästään huolimatta jo paljon aikaiseksi, onhan tämä komea poika jo jälkivalio ja suorittanut kaksi VAHI-koetta upeasti, joten eipä liene käyttövalion tittelikään enää kaukana. Vaikka en pidäkään itseäni sprinkkuasiantuntijana, on kuitenkin aivan pakko todeta Elmerin tavattuani, että se on yksi komeimmista rotunsa edustajista mitä olen koskaan tavannut; erittäin tasapainoinen, voimakas ja komea uros, jolla on vahva luusto ja erinomainen, iloinen ja sosiaalinen luonne. Aamulla oli mukava herätä Ullan ja Saulin mökillä märkään, ylitsevuotavan ystävälliseen pusuun:)) Ja pikku Santeri näyttää tulevan hyvää vauhtia perässä niin ulkonäkönsä kuin luonteensakin puolesta. Ihmekös tuo, ovathan molemmat pojat samalta kasvattajalta. Santerilla oli jatkuvasti monta "projektia" meneillään, se on hyvin touhukas, rohkea, itsenäinen, sosiaalinen ja reipas poika, joka keksii mitä ihmeellisimpiä juttuja hauskuuttaakseen itse itseään. En tiedä onko Ulla samaa mieltä pihalle ilmestyneestä valtavasta kuopasta, jonne Santeri kantoi lelujaan, haki välillä niitä pois ja taas pudotti niitä kuoppaan sekä kiereskeli mullassa tyytyväisenä!? Kaikesta huomasi, että tämä pentu oli pienestä pitäen tottunut suureen laumaan, niin ihmisiin kuin koiriinkin. Ja koko ajan Santeri näytti kantavan jotain suussaan, hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen! Tätä taustaa vasten Muske sai hyvää seuraa koko vierailumme ajan. Ulla teki Muskelle edellispävänä jäljet, kaatona tietenkin hirven sorkka. Ensikertalaiseksi Muske lähti erittäin reippaasti jäljelle ja seurasi sitä jonkin aikaa hyvin. Sitten nenä nousi taivasta kohti nuuskimaan tuulenvireen mukanaan tuomaa riistan hajua. Pari kertaa Muske eksyi tästä syystä jäljeltä, ja jouduin ohjaamaan sen takaisin. Tarkemmmin sanottuna Ullahan se sanoi, että nyt menee väärään suuntaan, sillä itse keskityin vain pysymään Musken perässä enkä huomannut mitään ohjattavaa (heh-heh!). Lopulta löytyi myös kaato, jota Muske nuuski innokkaasti. Ensikertalaisen suoritukseksi tämä oli hyvä alku, sillä Muske osoitti taipumuksia tähän lajiin eikä esim. pelännyt veren hajua, metsässä liikkumista tai kaatoa, kuten minulle on joskus toisen koiran kanssa aluksi käynyt tai olen kuullut tapahtuneen. Harmi vain, että juuri tältä reissulta ei ole kuvia, koska kamera unohtui ottaa metsään mukaan. Tarvitaan siis harjoitusta ja taas harjoitusta, jotta koira ymmärtää mitä siltä odotetaan, edellytyksiä minun mielestäni Muskella on. Mutta nytpä meillä onkin hirven sorkka pakkasessa ja paljon hyvää tietoa miten toimia, joten ei muuta kuin treenaamaan. Tässä asiassa Ullaa parempaa opettajaa ja ohjaajaa tuskin onkaan. Ullan omat jälkivaliot ovat tästä paras esimerkki. Kovasti olemme Musken kanssa lähdössä kokeeseen. Nyt vain jännitämme, sattuuko Musken juoksut alkamaan juuri ikävästi ennen koetta. Naapurin koiralla alkoivat juuri juoksut, jotka viimeksi olivat sekä Muskella että tällä napurin nartulla samanaikaisesti:(( Kaiken kaikkiaan Ristijärven vierailu oli aivan upea! Kuumuus ja itikat vähän kiusasivat, mutta niinhän se näyttää olevan tänä vuonna kaikkialla. Pikku juttu kaiken muun mukavan rinnalla! Muske (ja tietenkin muutkin koirat) nauttivat suunnattomasti mökillä olosta, jossa ne saivat vapaana juosta, uida ja temmeltää. Itse nautin kerrassaan upeista vaaramaisemista, koskemattomasta luonnosta, täydellisestä hiljaisuudesta ja Ullan vieraanvaraisuudesta. Tällaisessa erämaa- ja piilopirtissä mieli todellakin lepää ja kaikki epäoleellinen unohtuu.
Sitten meidän tyttöjen muita kuulumisia. Antjelta ei enää lähde turkkia, mutta ei vielä uuttakaan ole kasvanut. Ehkä hitusen näyttää kuitenkin siltä, että karva lähtisi kasvusuuntaan eikä ainakaan enää lähde pois, joten emmeköhän me Antjen kanssa lähdetä lauantaina erikoisnäyttelyyn Riihimäelle. Onhan tämä näyttely historiallinen tapahtuma, ensimmäinen Suomessa järjestettävä rodun erikosnäyttely, Club Show, jossa vieläpä hollantilaiset tuomarit ja paljon lisäpalkintoja. Ainakaan tällä kertaa meille sijoitus ei ole tärkeää, vaan osallistuminen. Muske on myös pudottanut parissa viikossa kaikki karvansa näyttäen tällä hetkellä lähinnä kulkukoiralta, niin laihan näköinen se on turkitta. Lähes päivittäinen uiminen on vielä nostanut ohuen turkin paikoitellen pystyyn, joten eipä Muskea tahdo enää samaksi koiraksi tuntea. Taisi tässä samalla vaihtua pentuturkkikin, joten mielenkiinnolla odottelen mitä aikanaan tulee tilalle, tuleeko enemmän mustaa vai valkoista karvaa? Joten Musken kanssa emme lähde sunnuntaina missään nimessä Karjaalle näytille, kun ei ole tällä hetkellä mitä näyttää:)) Stabeilla on vaihtunut tuomarikin, joten siinä mielessä pois jääminen ei harmita. Enpä yhtään ihmettelisi, vaikka sekä Muskelle että Antjelle ilmaantuisi piakkoin samanaikaisesti juoksut, viimeistään muutaman viikon sisällä. Kaikki merkit näyttävät viittaavan siihen molempien tyttöjen kohdalla. Sen jälkeen onkin vuorossa jännittävät ajat, kun alkaa Antjen astutusprojekti. Kaikki on suunniteltu valmiiksi, mutta siitä enemmän sitten, kun jotain alkaa tapahtua. Monet ovat jo asiasta tarkempaa tietoa kysyneetkin, mutta tällä kertaa varsin taikauskoiseksi heittäytyneenä päätin, että on parempi toimia kuten monet vanhemmat vastasyntyneen lapsen kohdalla; lapsen nimi paljastetaan vasta ristiäisissä:))
Wi spent very nice time with our friend Ulla and her English Springer Spaniels Muusa, Elmeri and little Santeri (3 months) on their summer place in Nothern Finland. During these days Muske also had the first tracking training organized by Ulla. I was surprised how well Muske did! Just a little bit more excercises, and Muske is ready for her first tracking examination!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti