Beautiful view from our hotel (Akkrum)
Etta is clever girl:))
Suunnilleen viikko sitten palasimme Hollannista, mutta vasta nyt pääsin kirjoittamaan, koska työt odottivat Suomessa tekijäänsä. Itse asiassa yritin kerran aikaisemminkin bloggailla, jolloin kokeilin Bloggerin tarjoamaa päivitettyä versiota. Tallennus ei kuitenkaan onnistunut mahdollisesti siksi, että järjestelmä yritti muuttaa koko blogin sisällön parin vuoden ajalta uuteen kuosiin. Harmitti, kun en ehtinyt tallentaa alkuperäistä tekstiäni ennen systeemin tilttaamista. Sen jälkeen on ollut ongelmia tämän vanhankin käyttöliittymän kanssa. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että koko blogi tulee vaihtaa jossain vaiheessa uuteen, sillä tähän blogiin sisään kirjautuessa uusi ikkuna ilmestyy automaattisesti näkyville, josta pitää vaihtaa takaisin vanhaan käyttöliittymään?
Matka oli kaikin puolin onnistunut, vaikka pieniltä yllätyksiltä emme välttyneetkään. Ehdottoman selväksi kävi, että Hollantiin tulee matkustaa autolla, lukuun ottamatta ehkä Amsterdamia tai jotain muuta isoa kaupunkia. Kauniissa, mutta pienessä Akkrumin kaupungissa ei ollut omaa taksia eikä julkinen liikennekään toiminut kesäaikana. Kotiin lähtiessä tämä aiheutti pientä sydämentykytystä, sillä etukäteen toisesta kaupungista tilattu taksi hotellille ja sieltä lentokentälle ei saapunutkaan. Apuun herätettiin hotellin johtaja, joka vei meidät omalla autollaan Heerenveeniin, josta jatkoimme junalle Amsterdamiin.
Näyttely oli tietenkin matkan kohokohta, mutta kuten ennenkin, aivan liian vähän aikaa jäi käytännössä kaikkeen. Jos lähti johonkin, jäi jotain näkemättä ja kokematta. Hollannissa on käytäntö, että kaikkien näytteilleasettajien tulee saapua näyttelypaikalle klo 9-9.15. Mikäli myöhästyy, on näyttely sillä kertaa ohi. Varmaa tietoa siitä, mikä rotu arvostellaan missäkin järjestyksessä, ei myöskään voida antaa. Koirat saavat poistua paikalta klo 15, joten kehän laidalla on vain odotettava omaa vuoroaan kärsivällisesti, jotta ei menetä sitä lopullisesti. Kooikereita Leeuwardenissa oli yllättävän vähän, mutta stabeja sitäkin enemmän. Em. syystä oli hieman hankalaa siirtyä esim. kooikerkehältä stabykehälle, ja koiriin tutustuminen kuin myös suunnitellut seurusteluhetket jäivät siksi odotettua vähäisemmiksi. Etta esiintyi todella hienosti molempina päivinä. Torstaina, Liisan esittämänä, Etta sai ERI:n ja oli
paras juniori. Perjantaina oli toinen tuomari ja toiset kujeet, ja vaikka Etta esiintyi edelleen kuin vanha tekijä hyvin reippaasti, ei perjantai ollut Ettan ja minun päivä. Hollannissa tuomareilla on myös mahdollista sijoittaa esim. oma kasvatti palkintosijoille. Liisan piti kiireisenä Hollannissa toisaalla samaan aikaan järjestetyt agilitykisat, joten hurmaava Etta yöpyi meidän kanssamme torstain ja perjantain välisen yön, jotta ehtisimme ajoissa perjantaiaamuna näyttelyyn. Niin..., Etta on tosiaan aivan mahtavaluonteinen kooikertyttö, joka on kaikkialla ja kaikkien kanssa luontevasti kaveri ja rentoakin rennompi pikku veitikka. Yhtään ei tullut ikävä omaa "mammaa" missään vaiheessa, ja kaikkialla Etta käyttäytyi täysin moitteettomasti. Ei haukkunut tai tehnyt mitään muutakaan "kooikerimaista" meidän seurassamme, vaikka joutui pitkän näyttelypäivän jälkeen yllättäen vieraiden ihmisten kanssa vieraaseen paikkaan. Hotellissa Etta rentoutui matkan rasituksista täysin siemauksin näytettyään ensin muutaman osaamansa tempun:)) Tulimme siihen tulokseen, että tällä tytöllä täytyy olla hyvä hermorakenne, sillä niin luottavaisesti, mutta uteliaasti se suhtautui kaikkeen uuteen, oli sitten kysymyksessä tuntematon paikka, ihmiset, koirat, ohi kulkeva kissa tai maatiloilla asustavat kotieläimet. Eläimiin (mm. vuohiin) Etta pääsi tutustumaan lähemmin torstai-iltana, jolloin teimme n. 5 km:n lenkin Ettan kanssa. Jos saan tämän päivityksen onnistumaan, laitan ehkä vielä muutaman matkakuvan myöhemmin.
Näyttelyssä oli erittäin mukavaa tavata suomalaisia ja ulkomalaisia kooikereita ja stabeja ja drentsejä, koirien omistajia ja kasvattajia sekä luoda uusia kontakteja. Samoin oli mielenkiintoista seurata koirien arvostelua etenkin stabyjen osalta, koska Leeuwardenissa oli tämä aito friisiläinen rotu varsin hyvin edustettuna. Tulokset on varmaan jo tähän mennessä jokainen löytänyt näyttelyn järjestäjän sivuilta:))
