Muske vauhdissa

Maanantaisin on Impivaaran Hallien kentällä ollut vapaamuotoista harjoittelua, eli jokainen on voinut treenata koiransa kanssa juuri sitä mitä haluaa. Treenien ja mukavan yhdessäolon lisäksi kivojen ihmisten ja koirien kanssa siihen on kuulunut myös mm. kynsien leikkaamista, perusteellista harjausta ym. vastaavaa sekä lopuksi nakki- ja pallokisa. Kuten kuvista näkyy, palloleikit ovat Muskesta aivan mahtavia! Oli aivan pakko laittaa tänne muutama liikekuva Muskesta, koska itse en ole tällaisia kuvia ikinä saanut! Valitettavasti jouduin pienentämään kuvia, jotta sivut lataantuisivat paremmin, kotisivuilla kuvien laatu tulee pääsemään oikeuksiinsa. Kamerakuume kunnon lisäobjektiivilla on siis taas iskenyt, saa nähdä mihin se johtaa...:)) Kiitos Sarille upeista kuvista!!!! Muuten viikkoon on kuulunut ukkosta, kaatosateita ja vierailuja ymv., jonka vuoksi torstai-treenit jäivät meiltä Musken kanssa väliin. Rikkoruohojen kitkeminen taitaa jäädä syksyyn, jolloin luonto hoitaa tämän asian (eikä nurmikko enää kasva!). Kesällä aika menee aivan liian nopeasti ja parin viikon päästä täytyy orientoitua taas työelämään. Onneksi on sentään yksi näyttelyreissu edellisenä päivänä ennen töiden alkua, jotta työhönmeno pitkän loman jälkeen ei iske kuin salama kirkkaalta taivaalta:))

Muske Tuomarinkartanossa

Yllä olevat kuvat Muskesta on ottanut Markka, ja Musken esittäjänä Imppareiden harjoituskentällä oli loistava handleri Liisa. Suuri kiitos molemmille näistä kuvista! Kotisivuille tulee lisää kuvia:))

Eilen Muske oli ensimmäisessä KV-näyttelyssään Tuomarinkartanossa (ja kolmannessa näyttelyssään kaiken kaikkiaan) avoimen luokan kovatasoisessa seurassa. Suomalaiset stabythan eivät kilpaile kilpailuluokassa ennen käyttökokeen hyväksyttyä suorittamista. Näin ollen avoimessa luokassa saattaa kilpailla yhtä lailla hyvin menestyneitä ja kokeneita koiria kuin vasta sellaiseksi pyrkiviä ikähaarukan ollessa eilenkin noin 2- 5 vuotta. Avoimeen luokkaan oli ilmoitettu 7 narttua, joista vain kaksi koiraa oli syntynyt vuonna 2009. Muske oli porukan nuorin täytettäyään n. kuukausi sitten kaksi vuotta, ja selvästikin tepasteli vielä liian suurissa saappaissa. Tai sitten omistajalle on tullut jonkinlainen "suuruuskompleksi", sillä parissa aikaisemmassa näyttelyssä Muske on saanut erittäin positiivisia ja lupaavia kommentteja mm. rakenteesta, luustosta, kulmauksista, liikkeistä ja päästä. Vanhaa fraasia siteeraten, kauneus on katsojan silmissä, ja tällä kertaa neiti näyttäytyi tuomarin silmissä "lyhytrunkoisena" ja em. piirteitä/ominaisuuksia olisi pitänyt olla joko lisää tai ne eivät miellyttäneet silmää. Stabyn väritys on varmaankin myös maku-asia. Rotumääritelmän mukaan stabyn tulee olla musta-, ruskea tai punavalkoinen (kaksi vm. harvinaisia värejä, punavalkoisuus käytännössä kadonnut). Pilkut ja roan ovat sallittuja eikä niiden määrää/sijaintia rungossa ole rajattu mitenkään mustaa päätä lukuunottamatta. Stabyn historiikissa mainitaan, että rotu on mahdollisesti saanut alkunsa myöhäiseltä keskiajalta, jolloin espanjalaiset valloittajat toivat Hollantiin spanieleita, joita risteytettiin muihin metsästysrotuihin. Joka tapauksessa eilinen näyttelykokemus osoitti, että Muske on vielä nuori koira kisaamaan etenkin KV-näyttelyissä, joissa joukossa on hyvin tasokkaita vanhempia konkareita. Staby on hitaasti kehittyvä rotu, joten tarvitaan aikaa ja lisää kokemusta sekä harjoitusta.

Kaiken kaikkiaan eilinen näyttely oli mukava kokemus jo siksikin, että Suomeen oli saapunut hollantilaisia stabyja omistajineen, joten oli "harvinaista herkkua" nähdä sekä kotimaisia että hollantilaisia tasokkaita stabyja näin paljon yhtä aikaa!

It was very nice to meet Dutch visitors showing in Finland! Results of International Show 24.6.2011 in Helsinki here. Pictures on this writeing: Muske (Welmoed Muske v.d. Eenhoornleijn) few days before showing day.

Global sorrow

Today was National Sorrow Flagging Day in Finland. The great sorrow of Norway is also Finnish sorrow and much more; it´s Global sorrow.

Sisko ja sen veljet

Frisian Gem Bastens Beatrix (Etta) 8½ months

Antjen pojista on jo tullutkin kuvia tänne laitettua, joten nyt on siskon vuoro. Liisan ottamassa hienossa kuvassa poseeraava kaunotar on siis Etta, ikää n. 8½ kuukautta. Etta on käynyt parissa pentunäyttelyssä hyvällä menestyksellä ja myös agility on lähtenyt hienosti käyntiin. Taitavasti tyttö menee jo pieniä, helppoja radan pätkiä ja luvan saatuaan lähtee kuin ammus matkaan. Ettastakin varmasti kuulemme vielä:))

Musken kanssa olemme edelleen treenanneet näyttely- um. asioita tälläkin viikolla. Muskesta otettiin eilen Imppareiden kentällä hienoja kuvia taitavan juniorhandlerin, Liisan (14 v.) esittämänä. Kuvat tulevatkin sopivaan aikaan, sillä aikomuksena on ollut jo jonkin aikaa päivittää kotisivujani. Sunnuntaina lähdemme Musken kanssa jälleen näyttelyyn. Sen jälkeen Muskella on vielä kaksi näyttelyä tämän kesän ohjelmassa, jonka jälkeen keskitymme vaihteeksi perusteellisemmin muihin harrastuksiin.

Bruno näyttelyssä

Bruno (Frisian Gem Bastens Bruno) 8 months

Bruno

Bruno

Antjen pojista Bruno aloitti vuorostaan näyttelyuransa tänään Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa, joka onkin oikein mukava näyttelypaikka ensikertalaiselle. Brunoa oli todella kiva nähdä pitkästä aikaa. Poika on kasvanut ja komistunut entisestään, ja mielenkiintoista on ollut nähdä niin Brunon kuin muidenkin pentujen osalta, miten tietyt ominaisuudet ovat periytyneet pennuille. Myös Bruno on saanut todennäköisesti isän perintönä upean turkin ja mahtavan iloisen ja avoimen luonteen: kaikki ihmiset ja koirat olivat Brunosta niii..n kivoja!! Pentuluokassa oli vain kaksi urospentua, jotka molemmat saivat kunniapalkinnon (KP:n). Lopuksi tuomari valitsi näistä hieman eri tyyppisistä pennuista Lokin (Harm v.d. Schoonheden) ROP-pennuksi. Oikein paljon onnea Lokille ja Tainalle! Brunon omistajat Mari ja Tommi ovat suunnitelleet Brunolle agilityuraa, mutta uskonpa tämän hienon päivän jälkeen myös jossain määrin näyttelykärpäsen puraisseen Brunon omistajia:)) Oli kiva tavata Bruno ja myöskin Brunon perhe - toivottavasti tapaamme näissä merkeissä pian uudelleen! Myös Benno on ilmoitettu elämänsä toiseen näyttelyyn lähiaikoina, jonne toivottavasti pääsen myös tätä ilopilleriä jälleen tapaamaan.

Marjoja ja karhuja

Muske tapasi jälleen Hottiksen

Antje mustikoita poimimassa

Jälleen mieluisia vierailuja ja muuta kesäpuuhaa, kuten pyykinpesua/vaatehuoltoa, kaappien siivousta ja matonpesua. Muske oli aivan innoissaan tavatessaan taas eräänä päivänä Hottis-ponin ja perheen muun väen. Olisinpa saanut kuvan, kun Muske nuoli Hottiksen turpaa, mutta enpä ehtinyt saada silloin kameraaa esille. Vähemmän kivoja ovat olleet melko rajut ukkosmyrskyt. Marja-aika on parhaimmillaan, ja saimmekin Rekolan Maatilalta aivan suussa sulavia, luonnonmukaisesti tuotettuja mansikoita ja hunajaa. Antje on löytänyt ensimmäisenä mustikat, jotka etenkin sateen jälkeen ovat pulleita ja maukkaita. Metsämarjat ovat aina olleet Antjen suurta herkkua, ja tänä vuonna Muskekin tykkää niitä puskista syödä. Näytti aivan siltä, että Antje haistoi mustikoiden olemassaolon, koska lähti eräänä päivänä metsälenkillä määrätietoisesti ravaamaan mustikka-apajia kohti. Marja-aikana liikkuvat myös karhut, ja noin viikko sitten aivan meidän kotikulmilla ja tutusssa metsässä on useampi ihminen nähnyt karhun liikuskelevan. Aiheesta uutisoitiin myös paikallislehdessä. Hyhm..., hieman alkoi arveluttaa nämä meidän metsälenkit Musken ja Antjen kanssa. Tiedän, että pitäisi tekeytyä elottomaksi karhun kohdatessa, mutta mitenkähän se tapahtuisi kahden koiran kanssa? Täällä liikuskelavalla karhulla tosin ei ollut pentua, ainakaan mukanaan. Olen monesti miettinyt sitä, että lähistöllä on upeat, koskemattomat metsämaat, joissa liikkuu paljon mm. hirvieläimiä päätellen siitä, että Muske lähtee hyvin herkästi jonkin jäljen perään. Naapurin miehen kanssa jutellessa kuulin myös, että viime syksynä hirviporukka oli nähnyt samoissa maastoissa miehistä seitsemän metrin etäisyydellä seisoneen suden, joka kieli roikkuen oli heitä katsellut.

Metsälenkkimme siirtyvät ainakin toistaiseksi toisaalle, sillä ei kai sitä pidä tyhmänrohkeakaan olla...:)) Musken kanssa on lähiaikoina kuitenkin tarkoitus perehtyä mejän lisäksi metsästyksen salaisuuksiin hieman lähemmin, ohjattuna tietty. Kesään mahtuu vielä muutama mielenkiintoinen näyttely, joista ensi viikonloppuna on ensimmäinen. Toivottavasti ei tule tuomarimuutoksia, sillä olisi mukavaa, että rotumme arvostelisi rotuihimme hyvin perehtyneet tuomarit. Useimmiten näin toki onkin.

Superhelteisiä kesäpäiviä

Kuluneeseen viikkoon on mahtunut jälleen paljon kesätreenejä ja etenkin uimista, jopa niin, että Musken turkki näyttäisi saaneen tuntien vedessä virumisen seurauksena jo yliannoksen tätä herkkua. Onneksi punkeilta ollaan vältytty, vaikka jatkuvasti olen kuullut näitä otuksia olleen tänä kesänä koirissa paljon. Punkkipanta on siis toiminut koirillamme erittäin hyvin; kummallakin on ollut koko kesän aikana ainoastaan yksi punkki päässä heti punkkipannan laittamisen jälkeen, jolloin pannan n. kahden viikon varoaika ei ollut vielä mennyt umpeen. Punkit lähtivät kuitenkin tosi helposti hankkimani "punkkiavaimen" avulla. Tämän avaimen kokoisen vempaimen varsinaisen idean väitetään perustuvan siihen, että punkin saa helposti irti kokonaisena, jolloin se ei ehdi oksentaessaan päästää isäntäkohteeseensa myrkkyä. Kun avaimen idean tajuaa, on se minun mielestäni helpompi käyttää kuin pinsettimallinen punkinpoistaja. Punkkiavaimesta saa lisätietoa valmistajan omilta sivuilta: TICK KEY

Lauantaina olimme sitten yli vuoden tauon jälkeen Musken kanssa Tuusulassa näyttelyssä. Olimme paikalla jo n. 9.30, joka oli siinä mielessä hyvä ajatus, että saimme leiriintymispaikan pienen koivikon juurelta, johon ei sentään ihan suoraan paistanut aurinko. Aluksi Muske oli hyvin innoissaan muista koirista ja ihmisistä haluten mennä jokaista vastaantulevaa tervehtimään, mutta näinhän ei näyttelyissä ole tapana toimia. Joten pian Muskellekin selvisi, että tämä ei olekaan sellainen mukava treenikenttä kuin esim. Imppareiden kenttä, jossa mm. viime maanantaina ensin treenattiin näyttelyjuttuja vähäsen, jonka jälkeen oli "yhteispallonhakua" n. 10 koiran kanssa sekä makkaranetsimisleikkiä. Kun näyttelypäivä ja etenkin tämä alue oli lisäksi mielettömän kuuma(!!!!), alkoi Muskeltakin hymy hyytyä neljän tunnin odottamisen jälkeen. Kun sitten vihdoin kehään päästiin, olimme varmaankin molemmat jo ihan uupuneita, vaikka vettä oli kulunut paljon. Tässä tuli myös Musken kokemattomuus ja minun "helleinho" esille. Voi olla tietenkin niinkin, että Muske on niitä koiria, joiden kanssa näyttelypaikalle kannattaa mennä säännön mukaisesti "viimeistään tuntia ennen", jotta mielenkiintoa riittäisi loppuun asti. Täytyypä jatkossa kokeilla eri variaatioita. Toisaalta, kuumuus oli kaikille sama, eli aikamoinen koettelemus tästä syystä etenkin koirille, mutta myös ihmisille. En tiedä mikä oli virallinen lämpötila Tuusulassa, mutta ainakin autoni lämpömittari näytti huimat 37.5 astetta käynnistäessäni sen pois lähtiessämme. Auton ilmastointi kävi niin ylikierroksilla, että en uskaltanut edes heti lähteä liikenteeseen, vaan odottelin auton viilentymistä kaikki ovet avoinna parikymmentä minuuttia. Sitten itse asiaan. Tuusulaan oli ilmoitettu vain kolme stabya, 1 uros ja 2 narttua. Tällä kertaa tuomari ei valinnut nuorten stabyjen joukosta lainkaan ROP-koiraa eikä siten erinomaisia laatuarvostelujaan tullut. Musken tulos oli EH, ja viralliseen arvioon sekä kokeneen ja arvostamani tuomarin kommentteihin vielä virallisen arvostelun jälkeen olen oikein tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa, mutta nyt taidan jättää joksikin ajaksi uintireissut väliin, jotta Musken turkki ei ihan vanuttuisi, sillä suunnitelmissa on Musken kanssa vielä muutama näyttely kesän aikana. Jonkin ajan kuluttua tapaan jälleen yhden Antjen pennuista, eli Brunon, joka lähtee ensimmäiseen näyttelyynsä. Tämä tapaaminen tulee olemaan jälleen yksi tämän kesän kohokohdista:)) Kuvassa arvatenkin Muske, jonka turkki ainakin tässä kuvassa näyttää lähinnä paksulta wetterhounin turkilta:))