Ilmassa on jo syksyä, joka näkyy pikkuhiljaa jo luonnossakin. Kesä tosiaan tuntuu loppuneen kuin seinään töiden alettua. Eipä tuo nyt hirveästi harmita, koska kesä oli loistava, ja syksyssäkin on omat mukavat, hämyisät puolensa ja ihanat värit. Ainoastaan se harmittaa, että töiden ja kurssien ymv. työasioiden vuoksi en ole aina päässyt treeneihin, kuten olen suunnitellut. Koirien kanssa ulkoilemisesta en ole kuitenkaan tinkinyt. Jo keväällä päätin, että pitkän ja lumisen talven jälkeen alkaa koirien kunnon kohotus, johon onkin kuulunut paljon uimista ja metsässä liikkumista päivittäin pitkiäkin aikoja kerrallaan. Koirien kropasta kyllä huomaa, että jotain on saatu aikaan. Taka-ajatuksena tässä on tietenkin ollut myös neidin ja rouvan tulevat astutukset 2012 tienoilla; äidiksi tulo vaatii kuntoa! Lumen tultua hankin ehdottomasti lumikengät, sillä lumessa kahlaaminen on myös hyvää kuntoilua niin ihmisille kuin koirillekin. Kuvissa tietenkin Antje ja Muske. Musken kuva on otettu muutama viikko sitten Imppareiden kentällä. Tämän upean kuvan on ottanut Sari. Antjen kuvat eiliseltä metsälenkiltä. Antjelle on maistunut niin mustikat, puolukat kuin pienet ötökätkin, joita Antje eilen etsi lahonneesta puunrungosta silmät pullistellen:)) Antjen uusi herkku löytyi tänään palatessamme lenkiltä; pikku suuhun upposi hetkessä 6-7 pulleaa ruusunmarjaa.
Koiramaisia kuulumisia Kanta-Hämeestä friisiläisissä ja hollantilaisissa tunnelmissa
28.8.2011
Matkakuumetta ja syksyistä ulkoilua
Ilmassa on jo syksyä, joka näkyy pikkuhiljaa jo luonnossakin. Kesä tosiaan tuntuu loppuneen kuin seinään töiden alettua. Eipä tuo nyt hirveästi harmita, koska kesä oli loistava, ja syksyssäkin on omat mukavat, hämyisät puolensa ja ihanat värit. Ainoastaan se harmittaa, että töiden ja kurssien ymv. työasioiden vuoksi en ole aina päässyt treeneihin, kuten olen suunnitellut. Koirien kanssa ulkoilemisesta en ole kuitenkaan tinkinyt. Jo keväällä päätin, että pitkän ja lumisen talven jälkeen alkaa koirien kunnon kohotus, johon onkin kuulunut paljon uimista ja metsässä liikkumista päivittäin pitkiäkin aikoja kerrallaan. Koirien kropasta kyllä huomaa, että jotain on saatu aikaan. Taka-ajatuksena tässä on tietenkin ollut myös neidin ja rouvan tulevat astutukset 2012 tienoilla; äidiksi tulo vaatii kuntoa! Lumen tultua hankin ehdottomasti lumikengät, sillä lumessa kahlaaminen on myös hyvää kuntoilua niin ihmisille kuin koirillekin. Kuvissa tietenkin Antje ja Muske. Musken kuva on otettu muutama viikko sitten Imppareiden kentällä. Tämän upean kuvan on ottanut Sari. Antjen kuvat eiliseltä metsälenkiltä. Antjelle on maistunut niin mustikat, puolukat kuin pienet ötökätkin, joita Antje eilen etsi lahonneesta puunrungosta silmät pullistellen:)) Antjen uusi herkku löytyi tänään palatessamme lenkiltä; pikku suuhun upposi hetkessä 6-7 pulleaa ruusunmarjaa.
16.8.2011
Napakymppi vai ei - Showings News
Antje
Antje
The first picture above is a little bit different show picture from last Sunday, because I wanted both Dutch breeds, Drent and Staby, to the same picture:)) Drentse Partridge Dog Arvid Fan´t Suydevelt "Prego" was BOB/CC on competition of Drents. Well done Kirsi and Prego!!! Among Stabys our Muske (Welmoed Muske v.d. Eenhoornleijn) got her second CC and she was BOS. The BOB staby was Sinisuven Allard " Tiikeri", again. Big congratulations to Sinikka (kennel Sinisuven), Meri and Tiikeri!!! Other pictures are about Antje with her very favorite toy - fur ball:))
We spent very nice showing day in Valkeakoski 14.8. with staby friends and our new friends, Drent Prego and his owner Kirsi Alanko. We´ll meet soon again in Leeuwarden!
Uusi lukukausi on alkanut ja samalla minulla alkoi tiivis työrupeama maanantaina. Harvinaisen Ihana kesä on siis virallisesti loppunut ja syksy saapunut. Vielä oli pakko ilmoittaa Muske yhteen näyttelyyn syksyllä, jotta ei jälleen pääsisi syntymään liian pitkää taukoa Musken kähitellen alkaa tottua kerta kerralta paremmin näyttelyttämiseen. Viime sunnuntaina Valkeakoskella Musken esiintyminen kehässä oli jo ihan sujuvaa. Suunnilleen vuosi sitten suunnittelin Antjen astutusta ja sen jälkeen syntyivät pennut, jotka pitivät kiireisenä pari kuukautta. Silloin Muske oli vasta vähän yli vuoden ikäinen enkä Antjen odotus- ja pentuaikana näyttelyissä käynyt Muskenkaan kanssa. Nuoren koiran näkökulmasta katsottuna pentuaika sattui ajankohtaan, jolloin olisin toivonut voivani viettää enemmän ns. laatuaikaa Musken kanssa, mutta pennut veivät paljon aikaa. Nyt sitten tätä laatuaikaa on vietetty Musken kanssa sitäkin enemmän. Koska Antjella on tällä hetkellä heikko turkki etenkin selässä, on ollut Antjen vuoro jäädä näyttelymatkoilta pois. Kun olen valmistellut Musken kanssa reissua johonkin, on Antje ollut aina sydäntäsärkevän innostuneesti ensimmäisenä eteisessä häntä heiluen. Epäreilua! Pienoisen huonon omantunnon saattelemana olenkin aina leikkinyt Antjen kanssa karvapallolla pihalla heti palattuamme Musken kanssa kotiin, ja sitähän Antje rakastaa aivan hulluna! Karvapallo oli myös Antjen pentujen suosikkilelu. Varmaan se on sitä myös seuraavalle Antjen pentueelle, kunhan pallo käy ensin pesukoneessa. Eilen meiltä jäivät Musken kanssa treenit väliin, sillä en millään raaskinut lähteä Musken kanssa treenikentälle ja jättää Antjea työpäivän jälkeen kotiin. Lähdimme siis treenien sijasta kaikki kolme parin tunnin metsälenkille koirien nauttiessa silmin nähden! Antje ahmi taas mahan täydeltä mustikoita ja vasta kypsyneitä puolukoita. Tämä ei ole mitenkään huono asia pentujen jälkeen (ja tulevaa pentuettakin ajatellen) luonnonmarjojen sisältämien vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden, proteeinien ja mm. siemenöljyn vuoksi. Innostuin Antjen "marjahimon" vuoksi paneutumaan luonnonmarjojen terveellisyyteen tarkemmin. Tänään teimme koirien kanssa saman lenkin kuin eilenkin, koska päivän töissä istumisen jälkeen itsekin suorastaan kaipasin liikuntaa ja raitista ilmaa. Mikäli Antjen turkki pysyy edes nykyisenlaisena tai tästä jälleen paranee (edelleen lähtee melko paljon karvaa), ilmoitan Antjen Spanieleiden erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle.
Valkeakosken näyttely ja Musken hyvä sijoitus oli siis yleisesti ottaen varsin positiivinen yllätys ellei suorastaan napakymppi? Kotimatkalla tietenkin pohdin oliko se sitä vai ei ja miksi sitä yleensä piti pohtia? Lopulta oivalsin syyn, ja se taisi olla lyhyessä ja ytimekkäässä arvostelussa: "Hyvä koira, jolla hyvä rakenne, liikkuminen ja esiintyminen". Siinäpä se...iukkaan ja yleisluontoiseen arvosteluun. Tästä kirjoitinkin jo viime kerralla enemmän Vesilahden näyttelyn yhteydessä.