28.8.2011

Matkakuumetta ja syksyistä ulkoilua









Ilmassa on jo syksyä, joka näkyy pikkuhiljaa jo luonnossakin. Kesä tosiaan tuntuu loppuneen kuin seinään töiden alettua. Eipä tuo nyt hirveästi harmita, koska kesä oli loistava, ja syksyssäkin on omat mukavat, hämyisät puolensa ja ihanat värit. Ainoastaan se harmittaa, että töiden ja kurssien ymv. työasioiden vuoksi en ole aina päässyt treeneihin, kuten olen suunnitellut. Koirien kanssa ulkoilemisesta en ole kuitenkaan tinkinyt. Jo keväällä päätin, että pitkän ja lumisen talven jälkeen alkaa koirien kunnon kohotus, johon onkin kuulunut paljon uimista ja metsässä liikkumista päivittäin pitkiäkin aikoja kerrallaan. Koirien kropasta kyllä huomaa, että jotain on saatu aikaan. Taka-ajatuksena tässä on tietenkin ollut myös neidin ja rouvan tulevat astutukset 2012 tienoilla; äidiksi tulo vaatii kuntoa! Lumen tultua hankin ehdottomasti lumikengät, sillä lumessa kahlaaminen on myös hyvää kuntoilua niin ihmisille kuin koirillekin. Kuvissa tietenkin Antje ja Muske. Musken kuva on otettu muutama viikko sitten Imppareiden kentällä. Tämän upean kuvan on ottanut Sari. Antjen kuvat eiliseltä metsälenkiltä. Antjelle on maistunut niin mustikat, puolukat kuin pienet ötökätkin, joita Antje eilen etsi lahonneesta puunrungosta silmät pullistellen:)) Antjen uusi herkku löytyi tänään palatessamme lenkiltä; pikku suuhun upposi hetkessä 6-7 pulleaa ruusunmarjaa.


Hollannin matka lähestyy huimaa vauhtia. Päänvaivaa on tuottanut hieman vaatetuksen miettiminen, koska mukaan lähtee vain reppu. Jotain siistimpääkin pitäisi olla mukana, mutta myös helteeseen sekä kylmään tuuleen ja sateeseen pitäisi varautua. Olen ollut kaksi kertaa Frieslandissa, ja siellä sää voi vaihtua nopeasti ääripäästä toiseen. Johtuneeko Golf-virrasta ja meren läheisyydestä - en tiedä, tuli vain tällainen ajatus mieleen. Tällaista säätä luvataan Leeuwardeniin ensi viikoksi. Lähdemme Tiina V-M:n kanssa matkalle keskiviikkoaamuna. Matkasta tulee varmasti todella mukava, ja mielenkiinnolla odotan tapaavani sekä uusia ja vanhoja tuttuja ja ystäviä että lukuisia kooikereita, stabeja (erikoisesti uroksia) ja myös Drentsejä, joihin kiinnostus on lisääntynyt tutustuttuani Kirsiin ja Pregoon. Onneksi kaikkien hollantilaisten rotujen kehät on sijoitettu joko vierekkäin tai hyvin lähelle toisiaan samaan halliin - hyvin organisoitu! Erikoisesti on mukava tavata Hollannissa Antjen tytär, Etta, joka pääsee ensimmäistä kertaa haistelemaan suuren maailman ilmapiiriä! Silmäteräni Muske ja Antje jäävät tällä kertaa kotiin isännän hyvään hoitoon (toki ruoka- ym. kirjallisilla ohjeilla varastettuna *heh-heh*). Olisi ollut mukavaa ottaa koirat mukaan, mutta tällä kertaa ei ollut mahdollista viikon (tai yli) lomaan, kun vasta 2½ kk:n lomalta palasin töihin. Kamera lähtee tietenkin matkalle mukaan, vaikka erikoisesti tällaisilla matkoilla kaipaisin kunnon zuumia! Uuden kameran ostosuunnitelmat ovat entisestään vahvistuneet, mutta vielä on "tutustumisvaihe" meneillään, eli pitää yrittää ymmärtää mitä tarvitsee ja ostaa (ei ole niin helppoa tällaisella tavalliselle harrastajalle!), jos kameraan sijoittaa suhteellisen ison summan rahaa. Jos joku ammattimaisempi kuvaaja sattuu tämän tekstin lukemaan, otan mieluusti hyviä neuvoja vastaan!

16.8.2011

Napakymppi vai ei - Showings News


Prego and Muske with Sinikka Eloranta

Antje (Frisian Gem Angenietje Kies)

Antje


Antje
The first picture above is a little bit different show picture from last Sunday, because I wanted both Dutch breeds, Drent and Staby, to the same picture:)) Drentse Partridge Dog Arvid Fan´t Suydevelt "Prego" was BOB/CC on competition of Drents. Well done Kirsi and Prego!!! Among Stabys our Muske (Welmoed Muske v.d. Eenhoornleijn) got her second CC and she was BOS. The BOB staby was Sinisuven Allard " Tiikeri", again. Big congratulations to Sinikka (kennel Sinisuven), Meri and Tiikeri!!! Other pictures are about Antje with her very favorite toy - fur ball:))
We spent very nice showing day in Valkeakoski 14.8. with staby friends and our new friends, Drent Prego and his owner Kirsi Alanko. We´ll meet soon again in Leeuwarden!



Uusi lukukausi on alkanut ja samalla minulla alkoi tiivis työrupeama maanantaina. Harvinaisen Ihana kesä on siis virallisesti loppunut ja syksy saapunut. Vielä oli pakko ilmoittaa Muske yhteen näyttelyyn syksyllä, jotta ei jälleen pääsisi syntymään liian pitkää taukoa Musken kähitellen alkaa tottua kerta kerralta paremmin näyttelyttämiseen. Viime sunnuntaina Valkeakoskella Musken esiintyminen kehässä oli jo ihan sujuvaa. Suunnilleen vuosi sitten suunnittelin Antjen astutusta ja sen jälkeen syntyivät pennut, jotka pitivät kiireisenä pari kuukautta. Silloin Muske oli vasta vähän yli vuoden ikäinen enkä Antjen odotus- ja pentuaikana näyttelyissä käynyt Muskenkaan kanssa. Nuoren koiran näkökulmasta katsottuna pentuaika sattui ajankohtaan, jolloin olisin toivonut voivani viettää enemmän ns. laatuaikaa Musken kanssa, mutta pennut veivät paljon aikaa. Nyt sitten tätä laatuaikaa on vietetty Musken kanssa sitäkin enemmän. Koska Antjella on tällä hetkellä heikko turkki etenkin selässä, on ollut Antjen vuoro jäädä näyttelymatkoilta pois. Kun olen valmistellut Musken kanssa reissua johonkin, on Antje ollut aina sydäntäsärkevän innostuneesti ensimmäisenä eteisessä häntä heiluen. Epäreilua! Pienoisen huonon omantunnon saattelemana olenkin aina leikkinyt Antjen kanssa karvapallolla pihalla heti palattuamme Musken kanssa kotiin, ja sitähän Antje rakastaa aivan hulluna! Karvapallo oli myös Antjen pentujen suosikkilelu. Varmaan se on sitä myös seuraavalle Antjen pentueelle, kunhan pallo käy ensin pesukoneessa. Eilen meiltä jäivät Musken kanssa treenit väliin, sillä en millään raaskinut lähteä Musken kanssa treenikentälle ja jättää Antjea työpäivän jälkeen kotiin. Lähdimme siis treenien sijasta kaikki kolme parin tunnin metsälenkille koirien nauttiessa silmin nähden! Antje ahmi taas mahan täydeltä mustikoita ja vasta kypsyneitä puolukoita. Tämä ei ole mitenkään huono asia pentujen jälkeen (ja tulevaa pentuettakin ajatellen) luonnonmarjojen sisältämien vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden, proteeinien ja mm. siemenöljyn vuoksi. Innostuin Antjen "marjahimon" vuoksi paneutumaan luonnonmarjojen terveellisyyteen tarkemmin. Tänään teimme koirien kanssa saman lenkin kuin eilenkin, koska päivän töissä istumisen jälkeen itsekin suorastaan kaipasin liikuntaa ja raitista ilmaa. Mikäli Antjen turkki pysyy edes nykyisenlaisena tai tästä jälleen paranee (edelleen lähtee melko paljon karvaa), ilmoitan Antjen Spanieleiden erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle.



Valkeakosken näyttely ja Musken hyvä sijoitus oli siis yleisesti ottaen varsin positiivinen yllätys ellei suorastaan napakymppi? Kotimatkalla tietenkin pohdin oliko se sitä vai ei ja miksi sitä yleensä piti pohtia? Lopulta oivalsin syyn, ja se taisi olla lyhyessä ja ytimekkäässä arvostelussa: "Hyvä koira, jolla hyvä rakenne, liikkuminen ja esiintyminen". Siinäpä se...iukkaan ja yleisluontoiseen arvosteluun. Tästä kirjoitinkin jo viime kerralla enemmän Vesilahden näyttelyn yhteydessä.

6.8.2011

Miellyttävä näyttelypäivä



Lähdimme ajamaan Musken kanssa aamulla varhain kohti Vesilahden ryhmänäyttelyä, jossa kaikki rodut ryhmästä 7 arvosteli Erja Nummi. Ajomatkalla muistelin jokin aika sitten lukemaani Erja Nummen artikkelia "Koiran rakenne ja liikunta - ulkonäöllä on väliä", joka on julkaistu Lounais-Suomen Kanakoiraharrastajat ry:n Avanssi-lehdessä v. 2007. Artikkelissa näkökulma painottuu koiran terveeseen, rodunomaiseen rakenteeseen ja liikuntaan kanakoirilla. Nämä ovat asioita, jotka korostuvat ensisijaisesti työkoirilla. Koiranäyttelyiden tarkoitus on palvella rodun jalostusta, jolloin kasvattajat saavat palautetta tekemästään työstä, ja koiran omistajalle näyttelyt antavat tietoa oman koiran rodunomaisuudesta. Näin siis artikkelissa, joten suurella mielenkiinnolla odotin Vesilahden näyttelyä. Muske ei tänäänkään ollut kehässä aivan omimmillaan ("juoksuhormonit"!!??), vaan haahuili vähän sinne tänne, liikkui kuitenkin suhteellisen hyvin, näytti hampaansa ja seisoi paikoillaan mittauksen ajan (Musken säkäkorkeus on 50 cm). Kehän ulkopuolella sensijaan tuli Musken toinen, iloisempi persoona ajoittain näkyville. Tuntui, että Muskella vaihtui mieliala useaan otteeseen tämänkin päivän aikana. Odotukseni tälle päivälle kuitenkin palkittiin. Sain erittäin asiantuntevaa tietoa Muskesta rodunomaisena tyyppinä. Tuomari oli selvästi asiansa osaava ja hän oli erittäin hyvin perehtynyt stabyhouniin rotuna, kuin tietenkin myös muihinkin kanakoiriin. Oli todella mielenkiintoista seurata tuomarin johdonmukaista työskentelyä kehässä kanakoirien parissa päivän ajan, samoin kuin tuomarin miellyttävää ja kohteliasta tapaa kohdata niin koirat kuin esittäjätkin. Jokaiselle koiransa esittäneelle tuomari kertoi seikkaperäisesti ja rakentavasti arvioinnin perustelut, eikä ainakaan minulle jäänyt mitään epäselvää. Tuli tunne, että sai juuri sitä mitä oli tullut koiranäyttelystä hakemaankin; asiantuntijan arvion oman koiran rodunomaisesta tyypistä ko. päivänä. Itselleni jäi erittäin miellyttävä kokemus tästä näyttelystä - tällaisia koiranäyttelyiden juuri tulisikin olla! Tässä Musken virallinen arviointi Vesilahden ryhmänäyttelystä:


"Sopivan kokoinen, mittasuhteiltaan oikea ja tyypiltään erinomainen. Kaunis nartun pää. Hyvä ylälinja, joskin hieman luisu lantio. Riittävä rungon tilavuus. Hyvä rintakehän pituus ja syvyys. Tasapainoisesti kulmautunut. Riittävä raajaluusto. Vapaat liikkeet. Vielä hieman pehmeä selkä liikkeessä. Lupaava koira, jonka tulisi esiintyä vapautuneemmin." AVO EH (rodunomainen lähestyttäessä, koko 50 cm).


Nummi, E. Koiran rakenne ja liikunta - ulkonäöllä on väliä. Avanssi 2007. Lounais-Suomen Kanakoiraharrastajat ry.: http://www.lounais-suomenkanakoiraharrastajat.com/avanssi/Avanssi_2007.pdf