Pakkaspäiviä

Pakkaspäiville ei näytä loppua tulevan, mutta parempi näin kuin pimeä loskakeli. Tosin koirat varmaan toivoisivat toisinpäin, sillä kovin pitkiä ulkoilulenkkejä eivät tassut kestä. Ainoa, jota sää ei tunnu millään tavoin haittaavan on Muske. Takit lämmittävät jonkin verran, ja kova vauhti pistää veren kiertämään. Olen käyttänyt koiria metsälenkillä juoksemassa, pakkasesta huolimatta, koska ovat siihen pennusta asti tottuneet. Lyhyempi juoksulenkki vapaana on näin kylmällä kuitenkin parempi vaihtoehto kuin pidempi lenkki hihnassa kävellen. Täälläkin on tosiaan ollut todella kovat pakkaset, ja tänäänkin mittari näytti -19 astetta, jota vielä pahensi kova puuskittainen tuuli. Kotiin tullessamme huomasin Kissmon ontuvan jonkin verran toisella etutassullaan. En ole huomannut mitään ihmeellistä sattuneen. Annoin äsken tulehduskipulääkettä ja seuraan tilannetta pari päivää. Saattaa olla jokin venähdyskin, onhan Kissmolla jo ikää ja kylmä ei välttämättä tee hyvää vanhoille luille ja nivelille. Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa. Kaiken kaikkiaan tästä poikkeuksellisesta kylmästä kaudesta on ollut Euroopassa monia ikävempiäkin seurauksia kuin mahdollinen koiran jalan kipeytyminen, joten kyllä toivoisin sään jo hieman lauhtuvan. Viime viikonloppuna teimme Antjen kanssa pikavisiitin Turkuun. Lähtiessämme matkaan mittari näytti -26 astetta, mutta Turussa ei ollut iltapäivällä kuin -10 astetta. Ehdimme paikalle juuri kooikerkehän alkaessa. Pikavisiitin jälkeen (olimme Turussa vain 2 tuntia) pitkähkö ajomatka takaisin kotiin tuliaisina valioluokassa ERI/PN3. Juoksujen jälkeen Antje ei ollut ihan parhaimillaan omana iloisena itsenään, pikemminkin hieman alavireinen. Onnea kaikille voittajille, etenkin Annelle kooikereineen, joille päivä oli oikein lottopotti:)) Ajomatkalla kotiin mietin, että jatkossa olisi ehkä viisainta vierailla Antjen kanssa harvakseltaan lähiseudun näyttelyissä etenkin nyt, kun Antje on jo valioitunut. Ulkomaannäyttelyt ovat tietenkin eri asia. Hintaa tällekin matkalle tuli yli 100 euroa (ilmoittautuminen, bensakulut, kahvi ja sämpylä näyttelypaikalla sekä parkkipaikka 7 euroa!).

Sininen hetki

Aika on mennyt kuin siivillä, jonka vuoksi blogikirjoittelukin on jäänyt vähäisemmäksi. Kaipa sitä on vaipunut jonkinlaiseen talviuneen luontoa seuraten. Vastaavasti päivien pidetessä ja kevään koittaessa tapahtuu jälleen kerran piristyminen kevättuulien myötä. Toisaalta olen nauttinut myös tänä vuonna talvesta, joka on ollut ihmeen kaunis ja runsasluminen. Ja eipä ole tarvinnut paljon koirien tassuja pestä näillä keleillä! Koirille kuuluu hyvää ja kaikki nauttivat lumesta suunnattomasti. Vaikka lunta on paljon, olemme olleet säännöllisesti metsälenkeillä, kuten tavallisestikin. Tosin ensi talvena olen päättänyt hankkia lumikengät:)) Kovin moni on odottanut ja toivonut saavansa pennun Antjelta, joten lukuisille mukaville pentua kysyneille perheille ja muillekin kerrattakoon, että valitettavasti pentusuunnitelmat ovat siirtyneet elokuulle. Huolelliset sunnitelmat elokuuta ajatellen ovat jo käynnissä, mutta niistä tarkemmin sitten, kun astutus alkaa olla ajankohtaista loppukesästä. Muske on kasvanut ja kehittynyt paljon, mutta luonteeltaan Muske on edelleen pentumaisen leikkisä ja aina yhtä ystävällinen ja avoin kaikille. Sekä Antjen että Musken kanssa pistäydymme kevään aikana muutamissa näyttelyissä. Antje suuntaa Turkuun ensi viikon lopulla ja Muskelle on myös luvassa näyttelymatkoja kevään aikana. Tänään sain vihdoinkin ladattua joitakin talvisia kuvia albumiin. Kuvia on tullut otettua jonkin verran joulu-tammikuussa, mutta läheskään kaikki eivät ole onnistuneet. Albumissa kuvat ovat aikajärjestyksessä niin, että tuoreemmat kuvat ovat ensimmäisinä. Sunnuntaina pitäisi pilkottaa aurinko pitkästä aikaa, joten ehkä saan vielä muutaman valoisamman kuvan lisättyä samaan albumiin. Some winter pictures added to Web Album. On those pictures our playful, happy and friendly young Lady Muske is 6 - 6½ months (on the album latest pictures are first). And after few days she is already seven months!

Kissmo 9 vuotta (Years)!

Tänään meidän iki-ihana, lempeä, kuuliainen ja viisas (kuten silmistä näkyy?) kooikerimme Kissmo täyttää jo 9 vuotta! Paljon onnea Kissmo! Kissmo on pysynyt kaikki nämä vuodet terveenä ja on meidän mielestämme yllättävän nuorekas veitikka ikäisekseen, josta olemme tietenkin iloisia. Uusi vuosi ja Kissmon syntymäpäivä tarkoittaa minulle myös sitä, että jälleen päästään ns. normaaliin päiväjärjestykseen. Taakse ovat jääneet Joulun hössötykset ja Uuden Vuoden tulitukset! En tarkoita, että en nauttisi joulunajasta, päinvastoin. En vain pidä siitä kummallisesta paineesta mitä se nykymaailmassa tuo tullessaan. Raketit kuuluvat tietenkin uuden vuoden juhlintaan, mutta en ymmärrä miksi niitä pitää räiskiä useita päiviä ennen ja jälkeen varsinaisen vuoden vaihtumisen? Kokemuksemme mukaan esim. Ranskassa raketit lähetettiin taivaalle vuoden vaihtumisen merkiksi juuri oikeaan aikaan, keskiyöllä. Näin juhlistettiin tätä suurta tapahtumaa, nimenomaan vuoden vaihtumista. Kooikerimme Kissmo ja Antje eivät onneksi ole koskaan pelänneet ilotulitteita. Musken kanssa jännitin miten käy, sillä kokemus oli ensimmäinen. Muske ei myöskään kiinnittänyt asiaan mitään huomiota sisällä, vaikka pauke oli melkoinen. Koska Muske on vasta 6 kk, täytyy sen kuitenkin päästä tarpeilleen useammin kuin vanhemmat koiramme, joten päätin käyttää Muskea pikaisesti vain omalla pihallamme tarpeilla. Pahaksi onneksi jostakin lähitalon pihalta lähetettiin juuri silloin raketti suoraan meidän jalkojen juureen!!!:(( Muske tietenkin pelästyi, samoin minä! Muske rauhoittui kuitenkin nopeasti, mutta toivon mukaan tästä ei jäänyt pysyvämpää muistoa mieleen. Toisaalta, Muske on niin reipas koira, että en usko näin käyneen. Ainakin tapauksen jälkeen ei ole ollut ongelmia uloslähdön suhteen eikä muutenkaan merkkejä päälle jääneestä pelosta. Ensi vuonna täytyy varmaankin lähteä Lappiin, jonnekin syrjäiseen paikkaan nauttimaan vuoden vaihtumisesta, sillä vuosi vuodelta inhoan aina vain enemmän noita raketteja. Turhaa rahaa ja ympäristöjätettä taivaan tuuliin! Uskon, että monet koiranomistajat ovat kanssani samaa mieltä eikä vähiten opaskoiran omistajat, joille koiran pelästyminen voi aiheuttaa todellisen vaaratilanteen. Toivoisin, että ihmiset joskus ymmärtäisivät rajoittaa rakettien lähettämistä lyhyempään ajankohtaan ja pitäisivät tästä rajoituksesta myös kiinni. Silloin esim. koiranomistajat voisivat turvallisin mielin ulkoiluttaa koiransa sopivana ajankohtana ennen paukkeen ja räiskinnän alkamista, ja kaikki voisivat tyytyväisinä nauttia vuoden vaihtumisesta! Itse olen aikoinani hoitanut myös silmävammapotilaita ja voin sanoa, että ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi paljon turhaa kärsimystä. Tämä kaikki voitaisiin välttää, mikäli järjen käyttö otettaisiin enenevässä määrin juhlintaan mukaan.

Hieman alavireisestä kirjoittelusta huolimatta toivon kaikille oikein Hyvää ja Onnellista vuotta 2010! Itse toivomme kovasti, että saisimme nauttia kooikerpentueesta tämän vuoden aikana. Kerromme kotisivuillamme ja täällä blogissa aiheesta lisää, mikäli näin onnellisesti pääsisi käymään:)) Today our lovely kooiker Kissmo, who has very intelligent and smart eys, became 9 years old! Our big congratulations with warm hugs belongs to Kissmo! Even Kissmo is already older gentleman, he still is like a young, frolicsome boy!! Happy New Year to all of you! We hope getting a litter from Antje during 2010! If we are lucky, you can read more about this very awaited affair from our web sites and here, as well.